Pirkkala syntyi Sankilassa

Otsikko lienee hivenen mahtipontinen. Pirkkala on tietenkin syntynyt maantieteellisellä alueella Tampereen, Nokian ja Lempäälän välittömässä syleilyssä ja sen syntyyn ovat olleet vaikuttamassa monet tekijät, niin ihmiset kuin ympäristöön liittyvät.

Sankilassa kuitenkin kätilöitiin vahvasti Pirkkalaa sellaisena hallinnollisena kokonaisuutena, jollaisena me sen nyt tunnemme.
Sankilassa on nimittäin aikoinaan päätetty Pirkkalan seurakunnan ja kunnan perustamisesta.
Ei ihan vähäinen meriitti sekään.
Ennen varsinaista päätöstä Sankilassa kokoontui delegaatioita, joissa on pähkäilty Pirkkalan kunnan ja seurakunnan kehittämistä.

Mutta mennään ajassa reilut sata vuotta taakse päin, kansalaissodan tietämille.
Miksi pirkkalalaiset oikeastaan halusivat oman kunnan ja seurakunnan?
Suurin katalysaattori intoon itsenäistyä taisi olla Pyhäjärvi. Tämä vesi bloggasi ikävästi eteläpirkkalalaiset eli meidät nykyiset pirkkalalaiset järven taakse. Kirkko ja pappila, sen ajan hengellisyyden, henkisen ja sivistyksen polttopisteet olivat nykyisen Nokian puolella. Eli väärällä puolella järveä.

Siihen maailman aikaan ei ollut Rajasalmen siltaa ja moottoroidut menopelit olivat pääosin vain kaukainen unelma.
Pyhäjärvi ylitettiin veneellä soutaen. Talvella oli helppoa, kun oli jäätie, reki ja hevonen. Rospuuttoajat olivat viheliäisiä.
Se liittyikö Pirkkalan itsenäistymistarve kansalaissotaan, sen haavoihin ja arpiin, sitä emme tiedä, mutta sekin on mahdollista.
Oli kuitenkin tullut selväksi, että täkäläiset, pirkkalalaiset, tunsivat tarvetta omaan kirkkoon ja sen myötä omaan seurakuntaan sekä omaan kuntaan.
Itsenäistymisprojektin työstäminen alkoi vuoden 1917 alkutienoilla.
Suuri väenkokous järjestettiin Sankilan kartanolla heinäkuun 22.päivä 1917. Kokouksessa päätettiin, että tuomikapitulilta haetaan päätöstä, jonka mukaan seurakunta jaetaan niin, että Pyhäjärven eteläpuolelle, nykyisen Pirkkalan paikalle tulee oma seurakunta.
On erittäin huomionarvoista, että siihen aikaan kirkko oli ykkönen ja sekularisoitunut kunta kakkonen. Niinpä laki oli sellainen, että uusi kunta piti muodostaa seurakunnan rajojen mukaan.
Täten Sankilan kartanolla pidetty, luullaksemme väkevä ja tunteikas, täynnä itsenäisyyttä ja kotiseuturakkautta ollut väenkokous päätti Pirkkalan seurakunnan ja kunnan perustamisesta.
Tuomiokapituli oli myötämielinen päätökselle. Lopullisen sinetin Pirkkalan seurakunnan ja kunnan itsenäisyydelle antoi valtioneuvosto.
Se tapahtui 23.2.1921.
Sata vuotta sitten syntyi siis Pirkkala.
Pirkkalan kirkko juhliikin satavuotissyntymäpäiviä tänä vuonna.
Etelä-Pirkkalan kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous järjestettiin Suupalla 2.1.1922 ja Pirkkalan kunta on ottanut sen viralliseksi syntymäpäiväkseen.

Me, Sankilan väki,kuitenkin onnittelemme Pirkkalaa syntymän johdosta jo nyt.

Lähteet:
Olavi Horsma-aho: Sananen Sankilasta, 2011
Horsma-ahon lähteet: Juhani Saarenheimo: Vanhan Pirkkalan historia, 1974
H G Porthan: Pirkkalaisista, 1786 - 1789
Jalmari Jaakkola: Pirkkalaisliikkeen synty, 1924
Seppo Suvanto: Ylä Satakunnan historia, 1974
Olavi Horsma-aho: Historiaa hiidentieltä, 2008
Suomen Historiallinen seura: Pirkkalan hopeaveroluettelo
Yleistä tietoa
Raija Majamaa toim. Elias Lönrot :Valitut teokset 5. 1993
Juhani Husa, Jouko Hillukka, Mauri Moilanen, Leena Pennanen, Paavo Raivio, Mauno Rissanen:Pirkkalan seurakunnan vaiheita 80 vuoden ajalta