Back to Top
 

Sankilan kartanon historiaa Bohmien aikaan

sankila

200-vuotias kartanon päärakennus

Sankilan kartanon historia asuinpaikkana ulottuu kivikaudelle asti, mutta tässä kirjoituksessa keskitymme pääosin Bohmien aikaan eli aikaan 1820-luvusta alkaen. Kartanon hankki omistukseensa kirkkoherra Samuel Bohm vuonna 1815.

Mutta, mennään aluksi kuitenkin pieni hetki kuitenkin ajassa taakse päin. 

Kirkon kirjojen mukaan tilan ensimmäinen tunnettu isäntä oli Yrjö Turri, joka luotsasi tilaa vuoteen 1568 asti. Tilasta tuli säterikartano vuonna 1651, kun kapteeni Frans Pfaler teki alueella olleista kahdesta tilasta itselleen asuinkartanon. 1600-luvun lopulla kartanon omisti Frans Pfalerin poika, luutnantti Karl Pfaler. Tämän jälkeen omistajaksi tuli hänen poikansa luutnatti Simon Johan Phaler. Viimeiset Phalerit Sankilan kartanossa olivat Frans Phaler ja hänen vaimonsa Marja Phaler.

Kartano siirtyi siis vuonna 1815 kirkkoherra Samuel Bohmin omistukseen

Kartanon päärakennus vuodelta 1820

Miksi Bohmit ovat merkittävässä roolissa Sankilan kartanon suhteen? Siksi, koska he, Samuel Bohm ja hänen vaimonsa Agatha Bohm rakensivat tai, koska herrasväkeä olivat, rakennuttivat kartanon nykyisen päärakennuksen vuonna 1820.Ja voila, Sankilan kartanon helmi, sen sympaattinen nyt valkoisena hohtava päärakennus oli syntynyt.

Tämän hetkisen tiedon mukaan rakennus on Carl Ludvig Engelin johtaman intendenttikonttorin käsialaa.  Konttorin tehtävänä oli julkisten rakennusten, kuten kirkkojen ja pappiloiden rakennusten suunnittelu ja piirtäminen. Koska Engel osasi brändäämisen taidon, hän singneerasi konttorin piirustukset, vaikka tosiasiallinen suunnittelija olisikin ollut joku muu kuin Engel itse.

Edistyksellinen kirkkoherra Bohm

Tuomikapituli oli nimittänyt 37-vuotiaan Samuel Bohmin kirkkoherraksi vastoin vaalitulosta. Sen takia seurakunnan pääpaimen ei nauttinut alkuun suurta kansansuosiota. Neuvokas kirkkoherra Bohm osasi kuitenkin toimia seurakuntalaistensa hyväksi, ja seurakuntaväki tuli hänelle myötämieliseksi. 

Pappilat olivat tuohon maailman aikaan sivistyksen kehtoja, niin myös Sankila. Bohm omistautui kansanopetuksen, köyhäinhoidon sekä lukutaidon kehittämiseen ja totta kai myös seurakuntalaistensa kristinopin tuntemuksen kehittämiseen. Kirkkoherra myös käynnisti uudelleen vuosia tekemättömänä olleen Nokian kivikirkon rakentamisen, joka on niin ikään Carl Ludvig Engelin käsialaa.

Sankila kulttuuri-intelligentsian kehtona 

Kirkkoherra Bohm tajusi myös sosiaaalisen pääoman merkityksen. Hän loi innokkaasti suhteita täkäläiseen sivistyneistöön ja säätyläisiin. Sankilan rustholli oli seudulla sen ajan sivistyneistön ja ylemmän luokan suosittu kokoontumispaikka.

Bohmien sosiaaliseen piiriin kuuluivat ainakin runoilija ja naisasialiikkeen kehittäjä Augusta Lundal Tampereelta (Augustalla ja Elias Lönnrotilla oli perimätiedon mukaan orastavaa romanssia), kirjailija ja Fredrika Tenkström Pietarsaaresta (Fredrika oli J.L. Runebergin tuleva vaimo), sekä J.L. Runeberg, Z. Topelius ja Elias Lönnrot. Turun Akatemian lääketieteen professori Adolf Törgren isännöi Laukon kartanona Vesilahdella. Laukosta oli vain muutaman kilometrin matka Pirkkalan rajalle. Pirkkalan kirkkoherra Bohm ja Laukon professori kuuluivat samaan seurapiiriin. 

Kirkkoherra Samuel Bohm kuoli vuonna 1831 ja Sankila jäi hänen leskelleen Agathalle. Ruustinna Agatha toimi talon aktiivisena valtiattarena vuoteen 1880 saakka. Ruustinnan aikaan Sankila eli yhtä kukoistuksensa kautta. a Agatha osasi vaalia suhteita seurapiireihin miehensä kuoleman jälkeenkin. Agathan aikaan Sankilassa myös harrastettiin kulttuuri- ja taidetoimintaa eri muodoissa. 

Agatha Bohmin vitaliteetin ehdyttyä tilan osti Tottijärveltä tullut talonpoika Johan Herman Andersson vaimonsa Lyydian kanssa (Antinpoika) vuonna 1882.

Pirkkala syntyi Sankilassa
Ei ole huonoja kelejä

Samanlaiset artikkelit

 

Kommentit 2

Vieras - Kaija päiväyksellä 21.06.2021 21:31

Augusta oli naimisissa lääninrovasti Gabriel Walleniuksen kanssa. Koki nuoruudessaan romanssin Johan Jakob Nervanderin kanssa. Ei tietääkseni ollut Eliaksen vaimo.

Augusta oli naimisissa lääninrovasti Gabriel Walleniuksen kanssa. Koki nuoruudessaan romanssin Johan Jakob Nervanderin kanssa. Ei tietääkseni ollut Eliaksen vaimo.
Vieras - Karoliina päiväyksellä 28.02.2022 12:54

Kaija, olet oikeassa, Augusta ei ollut naimisissa Elias Lönnrotin kanssa, vastoin kuin tekstissä virheellisesti sanotaan. Tosiasiassa myös Augustan kanssa Eliaksella oli orastava romanssi tai ainakin Augusta oli ollut kiinnostunut Eliaksesta. Näin kertoo Olavi Horsma-ahon Sananen Sankilasta -tutkielma näiden kahden ihmisen suhteesta. Virhe on nyt muokattu pois tekstistä.

Kaija, olet oikeassa, Augusta ei ollut naimisissa Elias Lönnrotin kanssa, vastoin kuin tekstissä virheellisesti sanotaan. Tosiasiassa myös Augustan kanssa Eliaksella oli orastava romanssi tai ainakin Augusta oli ollut kiinnostunut Eliaksesta. Näin kertoo Olavi Horsma-ahon Sananen Sankilasta -tutkielma näiden kahden ihmisen suhteesta. Virhe on nyt muokattu pois tekstistä.
Vieras
29.03.2024

Hyväksymällä sallit pääsyn kolmannen osapuolen tarjoamaan palveluun https://www.sankilankartano.fi/